Kuivapastellit ovat nimensä mukaisesti kuivia, mutta niiden kanssa voi kuitenkin käyttää märkätekniikkaa pohjamaalauksen tekemisessä. Monet pastellitaiteilijat tekevät ensin pohjan vesiväreillä ja rakentavat sen päälle pastelleilla. Alkuperäinen vesiväri jää yleensä osin näkyviin, vaikka sitä onkin joskus vaikea erottaa pastellista. Molemmissa käytetään samoja pigmenttejä, sideaine vain on eri. Tätä kannatta kokeilla, tuloksena voi olla hyvin kauniita, tai ainakin mielenkiintoisia, kuvioita.
Jos tekee pohjamaalauksen vesiväreillä, täytyy paperin olla vettä kestävää. Jos pääosaa työssä näyttelee vesivärimaalaus, voi hyvin käyttää tukevaa akvarellipaperia (vähintään 300 g). Tällaiset paperit ottavat vastaan pastelliväriä melko vähän, joten varsinaiseen kerrostamiseen ne eivät ole omiaan. Vesivärityön viimeistely pastelleilla kyllä sujuu hyvin akvarellipaperille.
Varsinaisista pastellipapereista märkää sietävät ainakin Pastelmat ja Canson Mi-Teintes Touch (siis ei se tavallinen Mi-Teintes). Nämä ovat varsin tukevia papereita, jotka eivät paljon kupruile. Kun tekee märän pohjamaalauksen, jää paperiin vielä runsaasti nystyrää ottamaan vastaa useita pastellikerroksia. Muitakin soveltuvia papereita on, mutta minulla ei ole vielä niistä omakohtaista kokemusta.
Märän pohjamaalauksen voi tehdä myös pastelleilla ja levittää väri märällä pensselillä. Tässä on esimerkki pienestä 18 x 24 cm työstä, jonka tein varsin nopeasti Pastelmat-paperille. Työ perustui kesällä ottamaani valokuvaan Vantaanjoesta Haltialan kohdalla, missä joki kiertää pienen saaren jakaantuen kahdeksi puroksi.
Aluksi tein keskikovilla Rembrandt-liiduilla karkean kuvan. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla erityisen huolellinen, koska myöhemmässä vaiheessa voi aina korjata "virheitä", jotka itse asiassa voivat osoittautua mukaviksi elementeiksi lopullisessa työssä.
Tämän jälkeen otin karkean öljyväripensselin, jolla vettä käyttäen levitin värin paperin pinnassa välillä pensseliä huuhtoen. Veden ohella voi käyttää väritöntä alkoholia tai tärpättiä, joilla kuviot leviävät hieman eri tavalla. Pastelmat-paperin kanssa ei kannata käyttää kovin paljoa vettä, koska tällöin kuvio saattavat levitä täysin hallitsemattomasti ja muodostaa lammikoita. Pastelmat ei juurikaan valuta väriä, vaikka paperi olisikin pystymmässä. Canson Mi-Teintes Touch sen sijaan levittää värin aivan eri lailla. Kannatta itse kokeilla ennakkoluulottomasti.
Kun paperi on kunnolla kuivunut, voi alkaa varsinaisen pastellimaalauksen. Kun malttaa tehdä sen pikkuhiljaa väriä lisäten, voi hyödyntää pohjamaalauksen väripintoja ja kuvioita. Lopputulos tässä tapauksessa on selkeästi pastellityö, vaikka vesivärimaalaus hieman näkyykin paikoin läpi.
Sanotaan, että pastellin ja vesivärin liitto on match made in heaven. Oletko itse kokeillut tätä? Jos sinulla on kokemuksia, olisi mukava kuulla niistä.
